Nyt saa riittää EU, näpit irti Suomesta!
Suomen kansan etuja EU:ssa ei aja kukaan, jos omat edustajamme eivät sitä tee. Se on mepin tärkein tehtävä.
Suomen etuja on rohkeasti puolustettava. Oma kansa ensin -ajattelu ei ole vahingollista, vaan velvoite.
EU:n päätöksenteossa Suomen kansallisen edun ja turvallisuuden on tultava aina ensin.
EU:n on lopetettava Suomen rahastus ilmaston, pandemian tai muun nimissä.
Nyt on keskityttävä Euroopan turvallisuuden, talouskasvun, teknologisen kehityksen, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamiseen.
Tavoitteeni on itsenäisempi, turvallisempi ja vahvempi Suomi.
EU:n päätöksenteossa Suomen edun on tultava aina ensin
Suomen itsenäisyyttä tulee puolustaa ja vahvistaa myös EU:ssa. EU:n kehitys onkin nyt käännettävä alkuperäiseen rauhaa ja taloutta vahvistavaan suuntaan.
Euroopan parlamentista on kasvanut yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa, kansalaisten yksityisyyttä sekä hankaloittaa elämää.
Sen takia EU vaatii nyt määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä saman mielisten maiden kanssa. Suomen tulee olla rohkea jättäytymään ulkopuolelle haitallisista EU-yhteystyömekanismeista kuten Tanska ja Ruotsi on euroalueen ulkopuolella. Esimerkiksi Tanska ei osallistu oikeus- ja sisäalueiden yhteistyöhön.
EU:n perussopimuksen muuttaminen on vaikeaa, mutta Suomen tulee pyrkiä siihen etujemme vahvistamiseksi. Nykyisiä Suomelle vahingollisia EU-säädöksiä tulee samalla periaatteella purkaa, kun niitä on säädettykin. Unionissa on oltava valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.
EU:ssa ei saa ottaa käsittelyyn asiaa, joka voidaan päättää jäsenvaltiossa. Suomella on oikeus tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti toissijaisuusperiaatteeseen vedoten asioissa, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Jäsenmaan tulee ilmoittaa tarvittaessa, että EU:n tekemä säädösesitys kuuluu kansalliseen päätöksentekovaltaan ja torjua vallan väärinkäyttö. Päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä siellä, mihin päätökset vaikuttavat, läheisyysperiaatteen mukaisesti.
Yksimielisyysvaatimusta ei saa romuttaa. Eurooppa-neuvoston päätöksenteossa tulee säilyttää nykyinen yksimielisyysvaatimusjärjestelmä. Se on erityisesti pienen jäsenmaan etu. Suomen sijainti ja olosuhteet luovat tähän omat perusteet.
Ei enää yhtään lisää päätösvaltaa EU:lle, päinvastoin se on saatava takaisin kansallisiin käsiin. Tavoitteena myös EU:ssa tulisi olla itsenäisempi, turvallisempi ja vahvempi Suomi.
Nyt olisi keskityttävä Euroopan turvallisuuteen, talouden kasvuun, teknologioiden kehitykseen, huoltovarmuuteen ja eurooppalaisten hyvinvointiin.
EU:n ulkorajat on turvattava ja yhteinen puolustusteollisuus saatava toimintaan
EU:n keskeinen tehtävä on sen omien ulkorajojen tehokas valvonta. Tässä EU on epäonnistunut, joten nyt siihen on panostettava. Tämä koskee myös Suomen pitkää itärajaa, joka on samalla EU:n ulkoraja. Venäjä käy yhä aggressiivisemmaksi ja on todellinen uhka Suomelle. Tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen.
Suomen kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa puolustuksemme perusta. Nato-jäsenyys tukee tätä. Puolustusyhteistyö, joka kasvattaa kansallista turvallisuutta on Suomen ja suomalaisten etu, kuten myös EU:n yhteiset puolustushankinnat sekä yhteisten puolustustarvikemarkkinoiden luominen. Euroopan tulee saada puolustustarviketuotantonsa toimintaan.
Suomen oma huoltovarmuus on pidettävä kunnossa, mutta siitä on huolehdittava myös EU-tasolla. Puolustusyhteistyössä kansallinen huoltovarmuus ei saa vaarantua, suurempia jäsenmaita ei saa suosia, eikä se saa johtaa yhteisvelkainstrumentin luomiseen.
EU:n on tärkeää vahvistaa kokonaisturvallisuutta ensisijaisesti jäsenmaiden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta parantamalla. Erityisesti rajaturvallisuus, massasiirtolaisuus, terrorismi, kyber- ja hybridiuhkien torjunta sekä rikollisuus ovat alueita, joissa jäsenmaiden välinen yhteistyö on hyväksi.
Suomen kärkitavoitteena tulisi olla EU-rahoituksen saaminen kriittisiin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen.
Rajat kiinni laittomilta
Ruanda-malli käyttöön
Välineellistetty maahanmuutto tulee estää kansainvälisistä sopimuksista riippumatta.
EU:n on kannettava vastuu taistelusta hybridivaikuttamista vastaan globaalisti ja erityisesti Venäjän osalta. EU:n on aktiivisesti ajettava vanhentuneiden kansainvälisten pakolais- ja muiden sopimusten uudistamista Suomen etujen ja tavoitteiden mukaisiksi. Sisärajat tulee tarvittaessa voida sulkea joustavasti.
Tiukka turvapaikkapolitiikka on välttämätöntä Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Työperäisellä maahanmuutolla tulee olla selkeät kriteerit. Massamaahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat vahingollisia koko Euroopalle ja Suomelle. Ruotsi on meille varoittava esimerkki hallitsemattomasta maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Laittomasti maassa olevien ja turvapaikkaa hakevien osalta tulee ottaa käyttöön Ruanda-mallin mukainen menettely. Se myös ennalta ehkäisee laitonta toimintaa.
Turvapaikanhakijoiden, veronmaksajien, turvallisuuden ja ympäristön kannalta on inhimillistä ja taloudellisesti perusteltua siirtää turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun hakeminen EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.Yhden pakolaisen aiheuttamien kustannusten hinnalla voidaan taata inhimillinen elämä 50–100 ihmiselle heidän kotiseutunsa lähistöllä olevilla leireillä.
Turvapaikanhakijoiden lähtömaita tulee velvoittaa estämään laiton muutto ja ottamaan vastaan kansalaisensa. Maahanmuuttoon liittyvään rikollisuuteen, huume- ja ihmiskauppaan sekä terrorismiin on puututtava voimakkaasti. Vuonna 2023 tuli yli miljoona turvapaikkahakemusta Eurooppaan, eikä tulijat ole loppumassa. Muuttoliikettä on rajoitettava.
Ei tulonsiirtounionille eikä yhteisvelalle
Eurojäsenyys on Suomelle taloudellinen haitta. EU:n ja yhteisvaluutta-alueen jäsenyyksistä kokonaisuutena on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomi on ollut lähes koko jäsenyysajan nettomaksaja ja joutunut alistumaan lukuisiin meille kielteisiin päätöksiin.
Talouskasvu on ollut heikkoa suurelta osin eurosta johtuen. Isojen EU-maiden valtaviksi paisuneet suuryritysten valtiontuet ovat vahingollisia erityisesti Suomelle, koska Suomi pienenä maana ei pärjää valtiontukikilpailussa ja päädymme rahoittajaksi muiden valtiontukiin.
Valtiontuet vääristävät kilpailua ja uhkaavat sisäisesti koko unionin olemassaoloa. USA:n ja Kiinan paineeseen tulee vastata muulla tavoin kuin uudella rahastolla, jossa Suomi olisi maksaja kuten oli Marinin hallituksen hyväksymässä elvytysrahastossakin.
Yhteinen velanottoa ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Yhteisvelka on kiellettyä, eikä se kuulu EU:n perussopimukseen. On myös sanottava ei yhteisille talletussuojille ja talletussuojarahastojen käyttämistä kriisipankkeihin sijoittaneiden pelastamiseksi. Pankkien välinen yhteisvastuu, on sama kun yhteisvastuu valtion veloista. Ylivelkaisissa maissa pankit omistavat paljon kotimaidensa valtionvelkakirjoja. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden pankkien rahoitusta tulisi rajoittaa tiukemmin.
EU on ollut Suomelle kallis virhe, ja nyt on aika järkevöittää tilannetta.
Liittovaltiokehitys on estettävä ja valmistauduttava EU-eroon
Kansallinen päätösvalta on palautettava. Lakia ei saa yhtään venyttää niin, että EU muuttuu liittovaltioksi. EU:n kehityssuunta on jo pitkään ollut väärä ja nyt on tehtävä täyskäännös komission vallanhimolle.
Jos se ei muutu radikaalisti, ero EU:sta on tulevaisuudessa ajankohtaisempi. EU:sta eroaminen on valitettavasti pitkä ja vaikea prosessi, koska olemme myös eurossa.
Sitoumuksia on paljon. On todennäköistä, että EU hajoaa lähivuosina sisäisiin
riitoihin ja liittovaltiokehitykseen, jota kansat eivät halua. Siksi Suomen on
varauduttava EU-eroon pitemmällä aikavälillä. Tätä ennakoiden tulisi kehittää
eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja.
EU:n sääntöjä on muutettava niin, että jäsenmaiden päätösvalta kasvaa. Tavoitteena on tulisi olla unionin muuttaminen ensi sijassa itsenäisten valtioiden taloudelliseksi yhteistyöalueeksi Euroopan talousaluemallin mukaisesti. EU:n tulee panostaa toimivien sisämarkkinoiden luomiseen, ulkorajojen valvontaan ja taloudellisiin suhteisiin.
Metsämme kuuluvat Suomelle, näpit irti metsistämme ja sääntelylle loppu!
Maa- ja metsätalouden harjoittaminen on turvattava Suomessa jatkossakin, ja siksi EU:sta saatavista maatalouden tuista ei tule leikata.
Myös EU:n pähkähullut ilmastotavoitteet ja sen tuoma ympäristöpolitiikka on estettävä, sillä se tekee maataloudesta kallista, lisää turhaa byrokratiaa ja tuhoaa maatalouden toimintamahdollisuudet. EU:lle ei kuulu myöskään metsäpolitiikkamme eikä maankäytön sääntely, joka mm. estää maatalouden investoinnit. Metsiemme sekä maataloutemme erityispiirteet on huomioitava EU:ssa, eikä ole mitään tarvetta lisäsääntelylle!
Suomi kaatoi hiljattain EU:n ennallistamisasetuksen yhdessä muiden kriittisten maiden kanssa. Ennallistamisasetuksesta olisi arvioiden mukaan tullut Suomelle 700 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
Ylikireä EU-sääntely tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi. Komissio on iskenyt kyntensä erityisesti ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöön sekä kilpailupolitiikkaan. Näillä sääntelyillä EU ei ole mitenkään pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa ja on jäänyt monessa teknologiassa jälkeen. Tämä sääntely lopulta tappaa Suomen kilpailukyvyn.
Jos suurten jäsenmaiden kansallinen etu ei hyödy EU:n sääntelystä, ne eivät noudata niitä. Näillä säännöillä halutaan edistää vääränlaista integraatioita. EU:n lisääntyvät tullit ja ulkovaltojen sääntöviidakko vain hankaloittavat suomalaisten yritysten vientiä, päinvastoin kuin reilut vapaakauppasopimukset edistäisivät sitä. Sijaintimme EU:n itälaidalla on haastava, siksi yritystemme ja kuluttajien pääsy Euroopan yhteismarkkinoille on turvattava, koska Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta.
EU:n pitää pitää näppinsä erossa jäsenmaiden omasta talouspolitiikasta, sillä se lisää suomalaisille yrittäjille lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Tämä sääntelyhulluus lisää menoja myös julkiselle sektorille, koska on lisättävä valvontaa, sekä lisää töitä oikeuslaitokselle.
Nyt olisi EU:ssa korkea aika sääntelyn purkutalkoille.
Hiilineutraalisuustavoitteista tulisi luopua EU:ssa kokonaan, vähintään erivapaudet Suomelle pohjoisen sijainnin takia
Ei Suomi eikä edes Eurooppa pysty ”pelastamaan” koko maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla hiilidioksidisäännöillä ja maksuilla!
Euroopan päästöt eivät vaikuta mitenkään ilmaston lämpenemiseen, ja siksi kaikista ilmastotoimista tulisi luopua välittömästi! Vaikka ilmastohulluudesta ei luovuttaisi kokonaan, niin Suomella pitäisi olla erityisasema. Pitkät etäisyydet ja kylmät olosuhteet ovat Suomen erityispiirteitä, jotka tulisi nyt ainakin huomioida!
Koko Eurooppaa vahingoittava EU:n hiilineutraalisuustavoite on kumottava, koska se nostaa polttoaineiden ja ruuan hintaa, sekä energia-, logistiikka- ja elinkustannuksia, köyhdyttäen erityisesti valtiota, yrityksiä sekä kansalaisia, aiheuttaen turhaa kärsimystä.
Kansan hyvinvointi on laitettava ilmastoideologian edelle. Pohjoisen sijainnin, pitkien etäisyyksien ja myös kylmien olosuhteiden takia Suomella tulisi ainakin olla erivapaudet erityisesti päästötavoitteista.
Liikenne on Suomessa välttämätöntä ja EU:n päästötavoitteet tekevät Suomessa liikkumisen kalliiksi.
Päätös että Suomen olisi vähennettävä taakanjakosektorin päästöjään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä on peruutettava kokonaan. (Taakanjakosektoriin kuuluvat: rakennusten erillislämmitys, työkoneet, maatalous, liikenne ja jätehuolto ja F-kaasut.)
EU:n täysin pähkähullu päätös kieltää uudet diesel-ja bensiiniautot 2035 on peruttava.
Luonnonsuojelu on oma tehtävämme
EU:n ympäristöpolitiikka on iskenyt Suomen maa- ja metsätalouteen kohtuuttomasti. Päätösvalta on palautettava Suomeen luottaen siihen, että viljelijät suojelevat omaa elin- ja yritysympäristöään ja luontoa vastuullisesti ilman EU:n sanelua.
Luonnon ennallistaminen ei saa aiheuttaa haittaa tai kustannuksia Suomelle, jossa luonnon suojelu on hoidettu erittäin hyvin oman päätösvallan puitteissa. Emme tarvitse EU:n sanelua emmekä ennallistamis- ja vastaavia määräyksiä. Kotimainen ja uusiutuva turve on palautettava energiakäyttöön.
EU:n kehitysavun väärinkäyttö estettävä
Vuonna 2021 EU antoi kehitysapua 70,2 miljardia euroa! Rahan käyttö ei vastaa sen tarkoitusta ja valvonta on heikkoa. EU:ssa kehitysyhteistyön rahoitusta tulee leikata ja se tulee tehdä ehdolliseksi.
Kehitysapua ei tule antaa maille, jotka tukevat tai yrittävät olla neutraaleja suhteessa
Venäjään eikä niille tahoille, jotka tukevat terrorismia kuten Hamasia tai
hyväksyvät laittoman maahanmuuton Eurooppaan tai eivät ota vastaan
kansalaisiaan.
EU:n tulee edistää yritystoiminnan edellytyksiä ja työllisyyttä kehittyvissä maissa sekä vahvistaa mm. suomalaisten yritysten vientiä ja pääsyä maiden markkinoille.
Perhemyönteinen Eurooppa
Alhainen syntyvyys on vakava uhka monella tavalla. Tärkeää on se, että jäsenvaltiot edistävät perinteisen perhemallin ja lapsiperheiden aseman vahvistamista kristilliseltä arvopohjalta, jolloin syntymättömätkin lapset ovat arvokkaita ja jossa tunnustetaan kaksi biologista sukupuolta.
Pidetään Eurooppa kristillisenä
Arvot luovat kestävän perustan ja poliittinen päätöksenteko perustuu aina joillekin arvoille.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu kristilliselle arvopohjalle. Suomessa kristinusko on se perusta, joka on varmistanut taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon, jotka takaavat kansamme turvallisuuden tulevaisuudessakin. Esimerkiksi työn, rehellisyyden ja ihmisarvon kunnioittaminen sekä heikoimmista huolehtiminen nousevat nimenomaan kristillisistä arvoista eikä sitä tosiasiaa tarvitse piilotella. Sen sijaan, että pelätään jonkun loukkaantuvan niistä, tulisi niihin suhtautua arvokkaana osana suomalaisuutta.
Muiden uskontojen vaikutus on kielteinen. Islam on tunnustettava uhaksi koko Euroopalle. Tämä vaatii oman kristillisen arvoperustamme vahvistamista kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla. Rakennan EU:ta vahvaksi kristilliseltä arvopohjalta, joka takaa parhaan turvallisuuden, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja sivistyksen meille ja koko Euroopalle.
Israel kuuluu juutalaisille, enkä kannata kahden valtion mallia.
Israelin valtio perustettiin YK:n päätöksellä 1948 juutalaisille historiallisesti kuuluneelle alueelle. Se on alueen ainoa avoin länsimainen demokratia, jossa ihmisoikeudet ja vapaa media toteutuvat varsin hyvin. Israelilla on oikeus olemassaoloon ja turvallisuuteen.
Suomen ja EU:n tulee pidättäytyä tekemästä mitään symbolisiakaan Palestiinaa kannattavia tekoja, vaan vaalia hyviä suhteitamme Israeliin ja edistää oikeudenmukaista ja faktapohjaista Lähi-Idän politiikkaa, johon sisältyy oleellisena osana sen tosiasian esillä pitäminen, että Palestiinaa hallitsee terroristijärjestö, joka opettaa lapsiaan vihaamaan juutalaisia ja jonka tavoite on pyyhkiä Israelin valtio pois maailmankartalta.
Kun Israelia ja palestiinalaisia terrorisoiva Hamas ja muut tahot tunnustavat Israelin valtion, lopettavat iskunsa ja vapauttavat panttivangit, alueelle tulee rauha. Tätä EU:n ja Suomen tulee tukea ja edistää.