Imetys koskettaa jokaista äitiä ja se herättää paljon erilaisia tunteita, kuten onnistumista, häpeää ja jopa syyllisyyttä. Monille äideille on jäänyt suuri suru vauvansa imettämättömistä kuukausista. Tästä huolimatta imetyksen hyödyistä tulisi uskaltaa puhua. Vaikka imetys ei olisikaan onnistunut, se ei estä vahvan kiintymyssuhteen kehittymistä eikä vauvan tervettä kasvua.
Maailman terveysjärjestö WHO edellyttää vahvaa kansallista sitoutumista imetyksen suojeluun ja tukemiseen. Imetys tuottaa lyhyt- ja pitkäkestoisia terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä lapsille, naisille ja koko yhteiskunnalle sekä ympäristölle. Näiden toteutumiseksi tarvitsemme vahvoja poliittisia päätöksiä ja taloudellisia resursseja, jotka pitäisi huomioida meidän yhteiskunnassamme paremmin.
Rintamaito on parasta, täydellistä ravintoa vastasyntyneelle, sekä hyvää vähän vanhemmillekin vauvoille. Täysi-imetystä suositellaan 6kk ikään asti ja tämän jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi 1v. tai pidempäänkin.
Imetys vähentää vauvojen sairastumisia ja kuolleisuutta myös täällä länsimaissa. Imetys ehkäisee 72% ripulitaudeista ja 57 % hengitystieinfektioista johtuvista sairaalahoidoista. Imetys antaa vauvoille infektiosuojan keuhkokuumetta, korvatulehduksia ja virtsatieinfektioita vastaan. Imetys suojaa vauvaa myöhemmiltä infektio-, atopia- ja aineenvaihduntasairauksilta, sekä ehkäisee leukemialta ja kätkytkuolemilta. Imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia vauvan keskushermostoon, leukojen ja purennan kehitykseen, ja sillä on todettu hyvä vaikutus vuorokausirytmin vahvistamisessa. Imetys suojaa myöhemmältä ylipainolta ja tyypin 2 diabetekselta. Lisäksi on tehty tutkimuksia, missä on havaittavissa pitkän imetyksen lisäävän älykkyyttä.
Imetys vahvistaa turvallisen tunnesiteen kehittymistä äidin ja lapsen välille. Hyvä kiintymyssuhde vauvana on tasapainoisten ihmissuhteiden perusta ja pohja koko psyykkiselle terveydelle. Imetys helpottaa koko perheen elämää, koska vauvan ruoka on aina valmiina, puhtaana, oikean lämpöisenä ja tuoreena. Imetys lisää äidissä oksitosiiniä, joka vähentää pelkoa ja ahdistusta. Imetys tuo äidille vahvan äitiyden ja onnistumisen tunteen, joka vahvistaa vanhemmuutta. Pitkä imetys suojaa äitejä rintasyövältä, munasarjasyövältä sekä tyypin 2 diabetekselta. Pitkällä imetyksellä on vaikutus äitien vähäisempään masennusoireiluun. Imettävä äiti nukkuu enemmän yöllä kuin äiti, joka ei imetä. Tämä helpottaa koko perheen jaksamista pikkuvauva-arjessa.
Imetys on ekologista ja taloudellista. Imetyksen aiheuttama äidin lisäravinnon tarpeen hinta on hyvin vähäinen, verrattuna äidinmaidonkorvikkeiden hintaan. Imetyksessä saatu infektiosuoja vähentää imeväisen sairaalahoidon tarvetta, millä saadaan suuret säästöt.
Vanhempainvapaan uudistuksissa pitäisi huomioida äidit, jotka haluavat imettää pitkään. Valtakunnallisesti perheet toivovat parempaa imetystukea, koska sairaaloiden imetystuki koetaan vähäiseksi ja ristiriitaiseksi. Tärkeimmäksi imetyksen tukihenkilöksi koetaan oma puoliso. Imetyksen tuen tarve on suuri, ja tähän tarpeeseen on tärkeä vastata sairaalassa ja neuvolassa. Imetyksen tuki ry tekee tärkeää työtä vapaaehtois- ja vertaistukipohjalta. On merkittävää, että Keski-Suomen Sairaala Nova on imetysmyönteinen sairaala.
Imetyksen kuuluuisi olla vahva osa suomalaista äitiyttä ja siten vahvistaa perheiden yhteenkuuluvuutta. Imetys tulisi olla kuntien terveyden edistämisen suunnitelmissa ja täysimetyksen tulisi olla yksi hyvinvoinnin mittareista. Imetyksen edistämisessä olisi tärkeää nimetä kuntiin vastuutahot.
Kaisa Garedew