Eduskunta - Toimenpidealoitteet
Toimenpidealoite uuden Jyväskylän kautta kulkevan eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratahankkeen käynnistämisestä Helsingin ja Tornion välille
Suomen rautateillä on käytössä 1 524 millimetrin raideleveys, joka on eurooppalaista raideleveyttä (1 435 millimetriä) leveämpi, mutta lähellä Venäjän 1 520 millimetrin leveyttä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa toimivat ratayhteydet pohjoisen kautta Eurooppaan ovat Suomen taloudelle, teollisuudelle ja huoltovarmuudelle välttämättömiä nyt ja tulevaisuudessa.
Sijaishuollon työntekijöiden velvollisuudesta ja oikeudesta puuttua lasten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön
Kodin ulkopuolelle sijoitut lapset ovat erityisen alttiita käyttämään nikotiini- ja tupakkatuotteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2021 kyselyn mukaan sijoitetuista teini-ikäisistä 31,5 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin, kun muulla tavoin asuvilla luku oli alle 5 prosenttia. Nuuskaa puolestaan käytti 23,3 prosenttia sijoitetuista ja 3,2 prosenttia muulla tavoin asuvista teini-ikäisistä.
Hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemisesta ja hiilineutraalisuustavoitteen siirtämisestä
Vuonna 2022 säädetyssä ilmastolaissa määritellään Suomelle tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on merkittävästi kireämpi kuin esimerkiksi Euroopan unionilla. Euroopan ilmastolain mukaisesti EU on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Hatkanuorten etsimisen ja palauttamisen tehostamisesta
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten karkaamisia sijoituspaikastaan, eli hatkaamisia tapahtuu lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan 3 800 kertaa vuodessa. Kyse on monin tavoin vaarallisesta ilmiöstä. Pekkarisen analyysin mukaan hieman alle puolet vastaajista oli hatkansa aikana nähnyt rikoksia ja neljäsosa kertoi käyttäneensä itse väkivaltaa.
Lastensuojelulain muuttamisesta siten, että lapselle ei kerry käyttövaroja hatkassaoloajalta
Lastensuojelulain 55 §:n mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle on maksettava taskurahaan verrattavissa olevia käyttövaroja, jotka hän saa käyttää haluamallaan tavalla. Kuukausittain maksettava summa riippuu lapsen iästä. Lain mukaan alle 15-vuotiaalle maksetaan määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan.
Älypuhelinten ja muiden digilaitteiden käytön rajoittamisesta sijaishuollossa
Monet nuoret käyttävät mobiililaitteita ja tietokoneita useita tunteja päivässä. Sosiaalisen median sovellukset ja pelit on luotu sellaisiksi, että niistä on vaikea irtautua. Nuoret ovat luonnostaan impulsiivisia ja elämyshakuisia, koska aivojen kehitys ja itsesäätely ovat vasta kehittymässä. Tekoälyasiantuntija Mikko Alasaarelan mukaan esimerkiksi Tiktok aiheuttaa käyttäjilleen samankaltaista riippuvuutta kuin uhkapelaaminen.
Sosiaalisen median kieltämisestä alle 15-vuotiailta
Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt räjähdysmäisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Samaan aikaan älypuhelinten käytön ja sosiaalisen median yleistymisen kanssa suomalaisnuorten mielenterveysongelmat alkoivat yleistyä. Sosiaalisen median tiedetään lisäävän ja pahentavan mielenterveyden ongelmia.
Antisemitististen symbolien, lippujen ja iskulauseiden käyttämisen kriminalisoimisesta
Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana. Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön 22.5.2024 julkaiseman raportin mukaan 93 prosenttia 16—34-vuotiaista suomenjuutalaisista vastaajista oli kohdannut antisemitismiä. 35—54-vuotiailla osuus oli 84 prosenttia ja 55-vuotiailla sekä sitä vanhemmilla vastaajilla 73 prosenttia.
Lasten kasvurauhan ja vakaumusten turvaamisesta perusopetuksessa
Kouluilla ja yksittäisillä opettajilla on merkittävä vaikutus lasten arvomaailman ja maailmankatsomuksen rakentumiselle. Kouluissa tulee kuitenkin kunnioittaa vanhempien ensisijaista oikeutta päättää lastensa kasvatukseen ja vakaumukseen liittyvistä seikoista. Monissa kouluissa hyödynnetään sukupuoli- ja seksuaaliteemojen opetuksessa Seta ry:n materiaaleja sekä kouluttajia ja jopa Setan järjestämiä työpajoja.
Nuorisolain sisältämän nuoren määritelmän muuttamisesta
Monissa kunnissa järjestetään esimerkiksi erilaisia sateenkaari-iltoja, joihin saavat osallistua jopa 10-vuotiaat lapset lähes 30-vuotiaiden rinnalla. Muun muassa Jyväskylän kaupunki perustelee 13—29-vuotiaille mainostamansa Gay+ Clubinsa suurta ikähaitaria nimenomaan nuorisolain määritelmän noudattamisella.
Minimisuojaetäisyyden säätämisestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille
Suomessa tuulivoimaloille ei ole säädetty minimietäisyyttä asutuksesta. Jotkut kunnat ovat kuitenkin jo itse linjanneet tietyistä suojaetäisyyksistä. Valtioneuvoston tuulivoimameluasetus, jossa säädetään sallitun melutason ohjearvoista, on peräisin vuodelta 2015. Ympäristö ja maaperä vaikuttavat siihen, kuinka pitkälle voimaloiden aiheuttama ääni kantautuu.
Maahanmuuttajista johtuvien tulkkauskustannusten kartoittamisesta
Suomen vakava velkatilanne vaatii valtion taloudenpidolta erityistä huolellisuutta ja tehokkuutta. Kaikkien maahanmuuttajia koskevien tulkkauspalveluiden kokonaiskustannukset valtiolle, kunnille ja hyvinvointialueille olisi tärkeä kartoittaa heti, kun ne ovat laskettavissa, ja tilastoida tarkasti.
Liputussääntöjen tarkentamisesta
Liputtaminen on arvokas juhlistamista ja kunnioittamista symboloiva teko. On tärkeää, että valtion ja kuntien kohdalla liputukseen on aina asianmukainen ja painava peruste. Julkisia rakennuksia koskevien liputussääntöjen tarkentaminen toisi selkeyttä ja tasa-arvoa liputtamiseen. Erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen liput jakavat mielipiteitä, …
Turveveron poistamisesta, energiaturpeen huoltovarmuusroolin turvaamiseksi
Energiaturpeen käyttö on viime vuosien aikana vähentynyt nopeasti. Syynä siihen ovat muun muassa päästöoikeuden ja turveveron vuoksi nousseet hinnat. Kun kaupallinen käyttö vähenee, myös huoltovarmuuden näkökulmasta turpeen saatavuus vaarantuu.
Sukupuolenkorjausleikkausten siirtämisestä yksityisen terveydenhoidon piiriin
Suomen julkisen talouden tila on vakava. Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin euron edestä sopeutumistoimia, joilla Suomen velkasuhteen kasvu saadaan tasaantumaan ja hyvinvointivaltion välttämättömät palvelut säilytettyä.
Kiusaamisen ehkäisyn ja tunnistamisen lisäämisestä opettajankoulutukseen
Kiusaamista ja väkivaltaa ei ole nykytoimin saatu kitkettyä kouluista. Opettajilla ja rehtoreilla on virkavastuun sanelema velvollisuus puuttua kiusaamistapauksiin. Lisäksi heillä on vuonna 2022 voimaan astunut velvoite ilmoittaa huoltajalle jokainen epäily koulussa ja koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, häirinnästä, väkivallasta tai syrjinnästä.
Koulukiusaamiseen puuttumisen määräaikojen ja kriteerien lisäämisestä lainsäädäntöön
Nykylainsäädännöstä puuttuvat tarkat kriteerit sille, mitä kiusaamiseen puuttumisen tulee sisältää ja missä ajassa. Puuttumiselle tulisi määritellä määräaika, johon mennessä toimenpiteisiin tulee olla ryhdytty siitä laskien, kun kiusaaminen tuli tietoon. Opettajilla tulisi olla tarkka tieto siitä, mitä vaaditut toimenpiteet konkreettisesti ovat ja millä tavalla määritellään onnistunut puuttuminen.
Aluehallintovirastojen oma-aloitteisen valvonnan laajentamisesta koskemaan kouluja
Vaikka kouluissa tehdään jo paljon työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi sekä lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi, ei ongelmia olla saatu kitkettyä kokonaan.
Lainsäädännön edistämisestä, että koulukiusaaja olisi mahdollista velvoittaa vaihtamaan koulua
Kouluväkivallan uhriksi joutuminen jättää aina jäljet, jotka voivat oireilla monin tavoin jopa vuosien ajan. Kaikkein surullisimmissa tapauksissa kiusattu on päätynyt itsemurhaan tai kostamaan kiusaajilleen hirvittävällä ja peruuttamattomalla tavalla.
Vieraskielisten oman äidinkielen opetuksen lakkauttamisesta
Kunnat tarjoavat vieraskielisille perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaille heidän oman äidinkielensä opetusta. Vuonna 2023 opetusta on antanut 88 koulutuksen järjestäjää. Opetettuja kieliä oli 59, joista yleisimmät olivat venäjä, arabia ja somali.