Suomalainen sähköntuotanto on osa huoltovarmuuttamme. Tarve irtaantua venäjäriippuvuudesta sai vihervasemmiston rummuttamaan innokkaasti tuulivoiman puolesta. Tätä epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuotantomuotoa ajetaan jokaisella tasolla ja Suomen joka kolkkaan, ja vielä liian lähelle asutusta.
Keski-Suomen alueella joulukuussa hyväksytty Maakuntakaava 2040 mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen 19 alueelle. Niille voi kullekin rakentaa vähintään 10 tuulivoimalaa.
Yksityiskohtaisista kaavoitus- ja lupapäätöksistä sekä pienemmistä tuulivoima-alueista päättävät kunnat.
Tuulivoimala-alueilla on merkittävä määrä negatiivisia vaikutuksia. Valtavat voimalat aiheuttavat maisema-, talous-, ympäristö- ja äänihaittoja.
Uusimmat voimalat ovat jopa yli 350 metriä korkeita. Tällaiset voimalat voivat näkyä 35 km:n päähän. Mitä suurempi voimala, sitä mittavammat vaikutukset ihmisiin, asumiseen, elinkeinoihin, eläinlajeille ja luonnon monimuotoisuudelle.
Suurimmat kansalaisten huolet liittyvät tuulivoimaloiden turvaetäisyyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Mitään yksiselitteistä ja lukittua suojaetäisyyttä voimalan ja asutuksen välille ei nyt ole, vaan sen tarvetta on arvioitu hankekohtaisesti.
Maakuntavaltuustossa joulukuussa perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti, että tuulivoimalan etäisyys sen lähimpään vakinaiseen tai vapaa-ajan asuinrakennukseen tulisi luvan myöntämisajankohtana olla vähintään 10 kertaa voimalan tornin korkeuden metrimäärä, kuitenkin vähintään kaksi kilometriä.
Haittoja koituu luonnolle ja eläimille, kun valtavia rakennusosia kuljetetaan ja pystytetään, ja pitkiä siirtolinjoja raivataan metsiin.
Kauneimpien järvi-Suomen alueiden uhraaminen tuulivoimalle on vakava virhe.
Tuulivoimalan läheisyys alentaa tutkitusti asuntojen ja loma-asuntojen arvoa.
Tuulivoimaan panostaminen on taloudellinen riski myös investoijille ja kunnille.
Valtio on tähän asti tukenut tuulienergiaa merkittävästi. Tukien vähentyessä, vakaampien tuotantomuotojen kehittyessä ja maanomistajille maksettavaksi tulevien korvausten kasvaessa tuulienergian kannattavuus heikkenee.
30 vuoden kuluttua voimalat tulevat joka tapauksessa käyttöikänsä päähän ja silloin massiiviset voimalafossiilit jäävät pahimmassa tapauksessa kuntien rasitteeksi.
Maakuntakaavaa koskeva päätös on siis merkittävä. Tuulivoiman taloudellisia hyötyjä on yliarvioitu ja haittoja ei oteta riittävän vakavasti.
Tosiasiassa maakunnan elinvoima uhkaa heikentyä tuulivoimaloiden takia. Siksi ryhmämme esitti maakuntavaltuustossa myös Höystösensuon (Joutsa), Kannonkosken (Kannonkoski ja Viitasaari), Pitkälänvuoren (Petäjävesi), Hillonevan (Saarijärvi) ja Liimattalan (Äänekoski) tuulivoima-alueiden poistamista maakuntakaavasta.
Tätäkään esitystä maakuntavaltuusto ei halunnut kuunnella.
Kansalaisten huolta ja järjen ääntä ei siis kuultu.
Seuraukset tästä näemme tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen kansanedustaja (ps.) Kaisa Garedew