Ilmastotoimien kokonaiskustannuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty silloin kun ilmastolaki ja sen sisältämä tavoite vuonna 2022 säädettiin. Edellinen hallitus asetti Suomelle täysin epärealistisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi EU:n tavoitevuosi on vasta 2050.
Pähkähullusta hiilineutraalisuustavoitteesta tulisi luopua, sillä Suomen päästöillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään koko maapallon ilmaston lämpenemiseen. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy täysin ilman ihmisen vaikutusta, luonnosta ja meristä.
Vain neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisten aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat 0,1 prosenttia.
Lisäksi siihen pyrkiminen hankaloittaa monien arkea ja nostaa tavallisen ihmisen elämisen kustannuksia. Hiilineutraalisuustavoite vaatii niin valtiolta, kunnilta kuin yrityksiltäkin lukuisia erilaisia toimintatapojen muutoksia ja hankintoja. Nämä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, jotka siirtyvät väistämättä myös kuntalaisten maksettavaksi.
Ilmastotavoitteessa pysyminen ei ole kestävä ratkaisu.
Yhdyn metsäalan järjestöjen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, valtiovarainministeri Riikka Purran ja monien muiden kantaan ilmastolain avaamisen tarpeellisuudesta.
Ilmastotavoitteessa pysyminen ei ole kestävä ratkaisu. Se on jo aiheuttanut Suomelle kilpailijamaihin verrattuna enemmän kuluja ja rajoituksia, ja heikentää täten Suomen kilpailukykyä. Tämän vuoksi Suomen tulisi luopua kaikista sellaisista ilmastotoimista, joiden todetaan heikentävän Suomen kilpailukykyä tai nostavan suomalaisten arjen kustannuksia joko suoraan tai välillisesti.
Hiilineutraalisuuden hintalappu on selvitettävä. Kuinka paljon Suomi on tavoitteestaan jo tähän mennessä maksanut ja mitä vielä on odotettavissa.
Jyväskylässä olen jättänyt valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan ilmastotoimien kustannusten selvittämistä kunnan, yritysten ja kuntalaisten tasolla. Eduskunnassa olen jättänyt toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemiseksi kaikilla sektoreilla.
En kannata veronkorotuksia enkä hyväksy leikkauksia varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Vastuullista kuntalaisten rahankäyttöä on priorisoida asukkaiden turvallisuus, lapsiperheet ja talouden tasapainottaminen.
Nyt on aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lopettaa ideologinen rahan hussaaminen.
kansanedustaja (ps.)